Ensimmäiset naiset lähtivät inttiin 20 vuotta sitten

Varusmiehet ovat yhtä mieltä siitä, ovatko he valmiita kuolemaan Suomen puolesta.

”Kaverit sanoo, että ootko sä hullu, mutta kyllä olisin valmis”, vastaa Maiju Mäkeläinen.

Samalla linjalla ovat Mikko Kämäri ja Janne Vartiainen. Vartiaisen ukki oli sodassa, joten hän kokee sitäkin kautta velvollisuudekseen puolustaa Suomea.

”Sota tuntuu kaukaiselta ja epätodelliselta ajatukselta. Jos se tulisi, kyllä lähtisin. Mitä muutakaan tekisin?”

Kun saan riisua varusteet pois, huokaisen helpotuksesta. Kaksi asiaa on varmistunut: Armeija ei missään nimessä ole minun juttuni. Arvostan kuitenkin uudella tavalla heitä, joiden ansiosta asumme itsenäisessä valtiossa ja jotka ovat valmiita tulevaisuudessakin puolustamaan maatamme.

Jos puolustusvoimat joskus haluaa palvelukseen naisen, joka on mieluummin neiti kuin rouva, käyttää huulipunaa uskottavasti ja ampuu kohtalaisesti hernepyssyllä, minä olen valmis.

Naisten ase­palvelus

Edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, 18–29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.

Koulutuksen sisältö on sama kuin miehillä.

Palveluksen alettua naisilla on 45 päivää aikaa ilmoittaa, jos he eivät halua jatkaa palvelusta.

Vuosittain noin 400 naista suorittaa asepalveluksen. Miehillä vastaava luku on noin 26 000 Vuonna 2014 tehtiin uusi ennätys, kun palvelukseen haki 818 naista. Reserviin on koulutettu kaikkiaan yli 6000 naista.

Tällä hetkellä Suomen korkein sotilasarvo naisupseerilla on komentajakapteeni.