Tamy ottaa kantaa Tampere 3:en – Tempaus yliopistolla keskiviikkona
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy järjestää keskiviikkona 2. marraskuuta yhteistyössä Teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn, Tampereen yliopiston opetusalan yhdistys TaYLL ry:n ja Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston kanssa Tampere 3 – No signal -tempauksen. Tapahtuma järjestetään Linna-rakennuksen ala-aulassa kello 12–13.
Tapahtumalla halutaan lähettää yhdessä selvä signaali Tampere 3:n johtohahmoille: Tampere 3:n tulee olla monialainen, demokraattinen ja yhteisöllinen hanke.
Perjantaina 4. marraskuuta Tampereen yliopiston hallitus päättää, antaako se rehtorille valtuudet allekirjoittaa Tampere 3 -säätiön perustamisasiakirjat koko yliopistoyhteisön puolesta. Peruskirjan pohjalta rakennetaan uusi yliopisto.
Koko tapahtuman ajan kello 12–13 on mahdollista lähettää viime hetken terveiset Tampere 3:sta päättäville henkilöille.
Lisätietoja antaa Tamyn puheenjohtaja Mikael Malkamäki, puheenjohtaja[at]tamy.fi.
Tampere 3 – No signal, 2. marraskuuta Linna-rakennuksen ala-aulassa:
12:00 Nätyn esiintyminen
12:20 Professorien, henkilökunnan ja opiskelijoiden puheenvuorot
Lue lisää:
Tamyn puheenjohtajiston mielipidekirjoitus Yliopistoa ei voi johtaa kuin yritystä, yo ei ole oy Aamulehdessä.
Tamyn, Tampereen yliopiston henkilöstöjärjestöjen ja professoriliiton paikallisosaston tavoitteet Tampere 3 -prosessille.
Aviisin artikkeli Tampere 3 näyttää rakoilevan, mutta niin teki Aaltokin – mihin poliittinen peli johtaa?
Tampere3-perustaminen on suuri puhallus, jolla veronmaksajien ja rahoittajien kuluneina vuosina tekemiä investointeja ja rahoittamaa omaisuutta siirretään perustettavalle säätiölle sekä valta annetaan eliittiryhmälle
Säätiöyliopistoja ohjaa Säätiölaki 487/2015, jonka mukaan säätiön hallitus huolehtii säätiön hallinnosta ja päätöksenteosta, ei yksittäiset professorit, konsistori tai muu henkilökunta. Säätiön hallitus muodostetaan käytännössä suurimmista rahallista säätiöpääomaa antaneista tahojen hyväksymistä ulkopuolisista henkilöistä.
Esimerkiksi TTY-säätiössä toiminnanohjaus on keskittynyt Rehtorin (=toimitusjohtaja) valikoimalle professorilähipiirille, joka harjoittaa käytännön operatiivista toimintaa. Säätiöpääoma on pitkälti vuoden 2009 Teknologiateollisuuden ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä sekä valtiolta, joka myönsi säätiöpääomarahoitusta 5:2 suhteessa. Eli teollisuuden ja EK:n ääni näkyy suoranaisesti kaikissa TTY tehdyissä päätöksissä. Uusi keväällä aloittanut Rehtori irtisanoi ensitöikseen kymmeniä vanhoja työntekijöitä sekä uudisti laitosjaon. Samanaikaisesti TTY rekrytoi uusia työntekijöitä uusille elinkeinoelämän hyväksymille painopistealueille
Nyt julkaistut säätiöasiakirjat osoittavat että sama valtarakenne tulee olemaan uudessa yliopisto-säätiössä. Tampereen kaupunki päättää osallistumisestaan T3-säätiöön huomenna, vaikuttakaa, ja herättäkää keskustelu, joka takaisi demokraattisemman päätöksenteon
Yliopisto on luonteeltaan enemmänkin meritokraattinen yhteisö, ja vasta meritokratisille periaatteille alisteisesti joiltain osin demokraattinen. Jos yliopistosta haluttaisiin demokraattinen yhteisö, niin siellä pitäisi kaikkien kannoilla olla sama merkitys. Yliopistolla pitäisi olla johto, jonka valinnassa kaikilla olisi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja kaikilla olisi oikeus asettua ehdollekin. Mutta sellaista en ole kenenkään kuullut edes ehdottaneen. Esimerkiksi yksittäisten professorien kannoilla vaan on yliopistoperinteen mukaan suhteessa huomattavasti isompi painoarvo yliopiston toiminnassa kuin vaikkapa muun henkilökunnan kannoilla. Ja se näyttäisi olevan suorastaan tunnusomaista yliopistoille, että niissä kaikkien kannat eivät ole samanarvoisia, vaan vaikutusvalta on meritokratista. Jos yliopistoissa ei arvostettaisi asiantuntemusta ja meriittejä, niin missä sitten.