Viekö Tampere 3 Tamkin pelastukseen vai perikatoon?
Tampereen ammattikorkeakoulu havittelee yliopistojen kursseja. Yhdistyminen yliopistoihin toisi monipuolisuutta opintoihin, mutta onko ammattiin tähtäävä Tamk ajatusmaailmaltaan liian kaukana yliopistoista?
Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin pääkampus heräilee arkiaamuun. Teiskontien ovista virtaa hiihtolomalta palaavia opiskelijoita. Puheissa sinkoilevat kirosanat, eikä mistään kuulu yliopiston banaaleja sivistyssanoja.
Siis, tarkoitin tietenkin arkipäiväisiä sivistyssanoja. Tamkilla asiat ilmaistaan selkokielisemmin, joten nyt täytyy puhua suomea.
”Vituttaa niin paljon olla takaisin koulussa, että mulla on ihan homo olo”, toteaa ohikulkeva opiskelija.
Kieli välittää fiiliksen.
Tamkin arkea seuratessa on vaikea kuvitella, että ammattikorkeakoulun ja yliopistojen opiskelijat ahtautuisivat samoihin luentosaleihin. 10 000 opiskelijan Tamk on Tampere 3 -selvityksen musta lammas, sillä sen erottaa yliopistoista tunnelman lisäksi lainsäädäntö.
Aviisi vieraili paikan päällä selvittämässä, mitä mieltä Tamkin opiskelijat ovat korkeakoulujen yhdistymisaikeista. Tamkin seitsemällä kampuksella opiskellaan aloja konetekniikasta musiikkipedagogiaan.
Vaikka eri asioista kiinnostuneita opiskelijoita on paljon, vastaajat suhtautuivat yhdistymiseen erittäin myönteisesti. Miksi?
Ulko-oven vieressä opiskelijakaksikko pelaa pöytäjääkiekkoa. Kiekko ei tahdo mennä maaliin millään, ja Suomi–Ruotsi-ottelun katsojaa jännittää.
Restonomien ainejärjestön koulutuspoliittinen vastaava Tomi Marronen ja sihteeri Emma Ketopelto ovat aulassa kannustamassa opiskelijoita urheilemaan. Jääkiekkoa voi esitellä pöytäversionakin.
Ainejärjestön toiminnassa korkeakoulujen yhdistyminen näkyy varmasti. Marronen toivoo, että muutoksen myötä saataisiin lisää tiloja ainejärjestöille. Etenkin teknillisen yliopiston ainejärjestöjen tilat ovat paljon suuremmat kuin ammattikorkean kymmenen neliön kopit. Paremmat tilat kannustaisivat vapaa-ajan viettoon oppilaitoksella.
”Sillä saadaan opiskelijat pysymään koululla ihan vapaasta tahdosta”, Marronen sanoo.
Tampere 3:n kannalta restonomien koulutus on vaativa yhdistettävä, sillä vastaavaa koulutusta ei ole yliopistoissa. Opettajavaihto yliopistojen kanssa hyödyttäisi kuitenkin restonomejakin.
”Saisimme yliopiston professoreja kertomaan esimerkiksi markkinoinnista. Jos filosofiaa saisi yhdistettyä ravintola-alaan, sekin olisi erikoista.”