Piimäposki ja vaippahousu

Jos ette vielä ole huomanneet, niin opiskelu niin sanotusti puhuttaa. Käytännössä se tarkoittaa, että Helsingissä oli mielenosoitus, opiskelijoita haukutaan internetissä, ja Sanni Grahn-Laasonen hokee televisiossa, kuinka vaikeaa on tehdä vaikeita päätöksiä. Viihdyttävintä keskustelu on lehtien yleisönosastoilla, joissa kannanotot saavat absurdit mittasuhteet. Käydäänpä seuraavaksi läpi, miten aiheesta laaditaan oikeaoppinen mielipidekirjoitus.

1. Hehkuta nykyhetkeä: Suomessa ollaan todella etuoikeutettuja, kun meillä ylipäätään tuetaan opiskelua. Monessa muussa maassa siitä joutuu kuulkaas maksamaan!

2. Syyllistä opiskelijoita ja kumarra auktoriteetteja: Opiskelijat ovat uskomattoman kiittämättömiä, kun eivät arvosta heidän eteensä tehtyjä uhrauksia, eivätkä ymmärrä, miten onnekkaita ovat. Sitä paitsi monella menee vielä huonommin. Opiskelijoilla ei ole oikeutta valittaa turhasta, kun vanhukset mätänevät vaippoihinsa. Sanoinko jo vaipat? Vaipat.

3. Kärjistä ja rakenna olkiukkoja: Opiskelijat selvästikin odottavat, että valtio maksaa heille kaiken, kuten ravintolaillalliset, ulkomaanmatkat ja pohjattoman kaljakassan. Ei haittaa, vaikka esimerkit eivät perustuisi todellisuuteen.

4. Kerro romantisoituja ja liioiteltuja tarinoita entisajan kovasta elämästä: Silloin kun minä opiskelin 1960-luvulla niin kyllä ei mitään opintotukea ollut, kun rahaa ei ollut edes keksitty! Kouluun hiihdettiin kesät talvet, vaikka asuttiin saaressa, ja hyvin pärjättiin.

5. Lähetä Hesariin ja odota ylistäviä kommentteja.

Ei välttämättä ole mielekästä uhrata ylenpalttisesti älyllisiä resursseja kaikkien pölkkypäiden avautumisten analysointiin, mutta jos yleinen käsitys opiskelijoista on näin harhainen, ei poliittiselta järjestelmältäkään kannata odottaa suopeutta. Sanat muuttuvat nopeasti teoiksi, mielikuvat totuudeksi – ja totuus todellisuudeksi. Vaipat.