Kylmään veteen
Istumme ystävän kanssa Rauhaniemen saunan lauteille. Olemme molemmat ajatelleet itsemme kaikesta taas umpisolmuun ja on päästävä pois pään sisältä. Menisimme avantoon ja eläisimme hetken ihan vaan kehoissamme. Sillä tavalla me sovimme.
Mutta emme me ihan heti malta. Melkein saman tien ystävä alkaa puhua juuri siitä, mistä on kielletty.
Hän on ollut pitkään pois yliopistolta ja yrittää nyt aloittaa graduaan. Sanoo tavaavansa melkein alusta kokonaista kieltä, jolla kirjallisuudentutkimusta puhutaan.
Kieli tuntuu kovin mekaaniselta ja käsitteelliseltä. Eihän sellaisella kielellä voi oikein tavoittaa mitään kovin olennaista kirjallisuudesta. Vimma kirjallisuutta kohtaan tyyntyy aina, kun siihen kuuluisi suhtautua ulkopuolisena, käsitevälineillä tökittävänä tutkimuskohteena.
Minullekin on käynyt niin. Muistutan, että melkein jokaiselle kirjallisuudenopiskelijalle on. Mistä se johtuu?
Ystävä on miettinyt asiaa. Hän on meistä se fiksumpi.
Hänen mielestään lukemiskokemus yksinkertaisesti halvaantuu, kun analyyttinen ajatus ehtii tielle.
Kirjat kiihottavat ajattelun lisäksi aisteja, tuntuvat kehossa, ja kun kaiken tiedostava selostaja napsautetaan päälle, tunto häviää. Selostaja nauraa ironista nauruaan kaikelle, mikä tuntuu. Sellainen kyynistää. Kyynisyys taas ohentaa ajattelua ja tukkii luovuuden.
Umpisolmu kiristyy ja tulee vähän liian kuuma. Löyly alkaa riittää. Laskeudumme lauteilta.
Pihalla saunanlämpimät ihmiset höyryävät pakkasessa. Kylmä tuntuu kehossa päälaelta varpaanpäihin asti. On ollut monta pakkasyötä peräkkäin, ja Näsijärvi on jo jäätynyt umpeen, mutta avanto pidetään auki.
Sinne me menisimme, kylmään veteen. Napsauttaisimme selostajan pois päältä. Sillä tavalla me sovimme.
Vedestä noustessa tekee kipeää. Pistelee, iho on pieniä neuloja täynnä ja hengittäminen hankalaa.
Keho keskittyy tasaamaan ruumiinlämpöä ja hengitystä eivätkä tulkinta ja analyysi millään ehdi väliin. Selostaja on hetken ihan hiljaa. Mielelle tai ajatuksille ei juurikaan jää valtaa.
Mutta saunassa ystävä ei malta taas olla ajattelematta. Hän on löytänyt analogian. Sanoo, että ehkä kirjatkin joskus taas tuntuisivat tällä tavalla, iholla.
Kirjoittaja kaipaa jäätäviä kirjasuosituksia.
