Uutiset
30.3.2017

Tampere 3 kulkee kohti maalia – Erimielisyydet on haudattu vähin äänin

Zackery blanton / 123rf

Tampere 3 -hankkeessa ravataan kohti uuden yliopistosäätiön perustamista. Kun valtion raha on tiukassa, rahoituksessa käännytään lahjoittajien puoleen. Mutta mitä tehdä säätiön säännöille, jotka ovat lakiasiantuntijoiden mukaan yhä ongelmallisia?

AINO HEIKKONEN, MILJA KEINÄNEN teksti

Me olemme hyvin lähellä maalia, todella melkein maalissa. (Kari Neilimo, Tampere 3 -pomo)

Jos vielä viime vuoden lopulla Tampereen korkeakoulurintamalla joukot vaikuttivat olevan hajallaan, kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistämiseen tähtäävässä Tampere 3 -hankkeessa on tänä vuonna saatu rivit suoriksi.

Viime vuoden tapahtumat, jotka johtivat korkeakoulufuusion keskeytymiseen, ovat kuin haalea muisto, joille kukaan ei haluaisi suoda enää ajatustakaan. Kysymyskierros Tampereen yliopiston (TaY), teknillisen yliopiston (TTY) ja ammattikorkeakoulun (Tamk) rehtoreille paljastaa yhtenäisen vastauspaletin, jonka mukaan tavoite on nyt saada säätiö perustetuksi ja uusi korkeakouluyhteisö pystyyn 1.1.2019.

Erimielisyyksistä kysyttäessä saa kuvan, että niitä ei ole – tai ole koskaan ollutkaan:

Viime vuonna seikkoja, jotka lykkäsivät päätöksentekoa TTY:n taholta, varmasti olivat uuden säätiön perustaminen ja TTY-säätiön sulautuminen tähän. Sitten siellä oli myös TTY:n hallituksen puolella huolta riittävästä rahoituksesta, mutta kumpaakaan näistä asioista en pitäisi erimielisyytenä. (Liisa Laakso, TaY)

Minulla ei ole tiedossani sellaisia asioita [erimielisyyksiä]. Näin isossa hankkeessa tulee kuitenkin varmasti vastaan asioita, joihin eri toimijoilla on lukuisia erilaisia näkökulmia. Se kuuluu mihin tahansa isoon hankkeeseen. (Mika Hannula, TTY)

En tiedä, onko varsinaisesti erimielisyyksiä ollut, varmasti kyllä asioita, jotka eivät vaan olleet järjestyksessä silloin viime vuoden lopulla. (Markku Lahtinen, Tamk)

 

Mitä viime vuonna sitten tapahtui? TTY-säätiön hallitus keskeytti marraskuussa Tampere 3 -korkeakoulufuusion valmistelun, ja julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan päätös tuli yllätyksenä esimerkiksi Tampereen yliopiston johdolle. Tuolloin TTY-säätiön keskeisiä vaatimuksia oli, että yliopistoyhteisöillä on oltava yhteinen näkemys uuden yliopiston johtamisjärjestelmästä. Myös Tampere 3:n rahoitusta pidettiin riittämättömänä ja aikataulua epärealistisena.

TaY ja Tamk sen sijaan olivat valmiita sitoutumaan muun muassa aikatauluun, jonka mukaan uusi yliopisto olisi aloittanut vuonna 2018.

Lopulta TTY:lläkin pyörrettiin päätös valmistelun keskeyttämisestä.

Joulutauon jälkeen Tampere 3 -joukkojen johtoon astui pitkän uran liike-elämässä ja yliopistomaailmassa tehnyt Kari Neilimo, joka on myös Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja.

Hankkeen uutta nousua helpottaa se, että TTY:n vaatimuksista uusi aikataulu määriteltiin tammikuussa vuotta aiottua väljemmäksi.

Rahaakin on hankkeelle saatu: opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja korkeakoulujen välisistä sopimuksista selviää, että vuosina 2017–2020 Tampere 3 saa 22 miljoonan euron rahoituksen. Yliopistot saavat yhdistymisrahaa yhteensä neljä miljoonaa euroa vuodessa ja ammattikorkeakoulu 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Samanmielisyyttä edistänee myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kiristysruuvi: jos hanke ei etene suunnitellusti vuonna 2017, ministeriö poistaa Tampere 3 -rahoituksen tamperelaisten korkeakoulujen sopimuksista. Tekniikka & Talous -lehden (19.12.2016) tietojen mukaan OKM olisi jo joulukuussa ilmoittanut korkeakoulujen rehtoreille, että yhdistymistä on syytä jatkaa, jos yliopistot haluavat jatkossa mitään ylimääräistä rahaa mihinkään.

Perustamisvaiheen rahoituksen lisäksi valtiolta odotetaan rahaa yliopiston pääomaan. Se on yliopiston varallisuuden ydintä, jota ei käytetä juokseviin menoihin. Sen sijaan pääomaa voidaan sijoittaa ja sen tuottoja käyttää yliopiston hyväksi.

TTY-säätiön hallitus on vaatinut valtiolta 200 miljoonan euron pääomitusta uudelle yliopistosäätiölle. Tähän mennessä valtio on luvannut peruspääomaan 50 000 euroa. Uuden yliopistosäätiön perustamiskirjan helmikuulle päivätyssä versiossa todetaan, että Suomen valtio pääomittaa säätiötä ”mahdollisuuksien mukaan”. Esimerkiksi Aalto-yliopistoa valtio pääomitti 500 miljoonalla eurolla sen alkuvaiheessa.

”Panen paljon painoa sille, paljonko valtioneuvosto eli hallitus pystyy yliopistoja pääomittamaan. Siitä pääomituksesta Tampereen yliopisto eli Tampere 3 tulee varmaan saamaan kohtuullisen summan, mutta niin tulevat muutkin yliopistot”, Kari Neilimo sanoo.

Rahoitusta aiotaan hankkia nyt määrätietoisesti myös yksityisiltä rahoittajilta. Säätiön perustamiskirjan luonnoksesta ilmenee, että yliopistosäätiölle pyritään keräämään vähintään 50 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa. Neilimo suhtautuu rahoituksen haalimiseen myönteisesti.

”Jos puhutaan vaikka 30 miljoonasta eurosta yksityistä rahoitusta, sen keräämiseen täytyy varata 4–5 vuotta, mutta kyllähän me 5–6 miljoonaa vuodessa keräämme. En epäile sitä, kyllä se onnistuu.”

 

 

TTY:n peräänkuuluttama yhteinen näkemys johtamisjärjestelmästä saavutettiin ainakin osittain jo viime vuoden puolella, sillä sekä TaY että Tamk hyväksyivät uuden yliopiston säännöt syksyisen sääntöluonnoksen mukaisina. Tätä aiemmin Tampereen yliopisto tavoitteli säätiölle niukkoja sääntöjä.

Kysymysmerkkejä uuden yliopistosäätiön säännöissä on herättänyt erityisesti rehtorin rooli suhteessa konsistoriin, joka on säätiöyliopiston lakisääteinen monijäseninen hallintoelin. Lain mukaan se päättää esimerkiksi opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä valitsee yliopiston hallituksen. Konsistorissa on lain mukaan kolmikanta: siellä vaikuttavat yliopiston professorit, muu henkilöstö ja opiskelijat. Uuden yliopistosäätiön säännöissä konsistorin puheenjohtaja on kuitenkin ”rehtori tai hänen määräämänsä”. Korkeakoulut ovat sopineet, että käytännössä tehtävää hoitaisi provosti, joka on yksi yliopiston vararehtoreista.

Asiasta on käyty vilkasta julkista keskustelua, ja siihen ovat ottaneet kantaa myös kotimaiset lakiasiantuntijat. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on tämän vuoden alussa pyytänyt asiasta lausuntoa oikeustieteen tohtori Kaarlo Tuorilta, jonka mukaan konsistorin puheenjohtajana ei voi lain mukaan toimia sen ulkopuolinen henkilö. Tämä ei ole sopusoinnussa yliopistoyhteisön itsehallinnon kanssa. Säätiön säännöillä ei Tuorin mukaan ylipäätään voi määrätä konsistorin puheenjohtajaa.

”Eivät hekään varmaan hatusta näitä temmo.”

Närää aiheuttaneen puheenjohtajakysymyksen lisäksi Tuorin lausunnossa puhutaan muun muassa uuden yliopiston hallituksen valintaan liittyvistä seikoista, jotka ovat ristiriitaisia lain kanssa. Esimerkiksi ensimmäisen hallituksen valitsevat nykyisten yliopistojen hallitukset, vaikka säätiöyliopistossa hallituksen valinta kuuluisi kolmikantaiselle monijäseniselle hallintoelimelle.

Myös Tampereen yliopiston hallitus on pyytänyt asiasta lausuntoa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäältä. Aviisin saamien tietojen mukaan Mäenpään lausunto on sisällöiltään samankaltainen kuin Tuorin lausunto.

Sekä TaY:n Liisa Laakso ja Kari Neilimo, TTY:n Mika Hannula että Tamkin Markku Lahtinen vahvistavat olevansa tietoisia Olli Mäenpään lausunnosta. Mitään suurempaa sääntölobbausta korkeakoulujen rehtorit eivät silti kerro käyvänsä. Lahtinen sanoo suoraan, ettei Tamkilla ole erityisiä sääntöihin liittyviä tavoitteita.

Neilimo painottaa opetus- ja kulttuuriministeriön roolia sääntöjen valmistelussa.

”Eivät hekään varmaan hatusta näitä temmo.”

Laakso ja Hannula toteavat sääntöjen valmistelun olevan säätiön perustajien ja valtion asia. Yliopistot eivät varsinaisesti ole uuden yliopistosäätiön perustajia, vaan ne ainoastaan allekirjoittavat sitoumuksen perustaa uusi säätiöyliopisto. Varsinaisia perustajia ovat Suomen valtio, Tampereen kaupunki ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sekä iso joukko muita järjestöjä ja säätiöitä. Tamkin osakkeet tulevat uuteen säätiöön Tampereen kaupungin luovuttamina.

Tampereen yliopistossa katse on jo käännetty johtosääntöön. Se on asiakirja, jossa lain mukaan määrätään yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä.

”Olemme usealta asiantuntijataholta saaneet varmistettua, että yliopiston johtosääntö menee säätiön sääntöjen yli”, Laakso kertoo.

Myös Kaarlo Tuorin lausunnossa todetaan, että ristiriitatilanteessa johtosääntö ylittää säätiön säännöt.

Miksi yliopistosäätiön säännöistä sitten tehdään sellaiset, että niissä on mahdollisia ristiriitoja uuden yliopiston tulevan johtosäännön kanssa?

Kyselykierros sääntöjen ympärillä kiertää kehää. Korkeakoulujen johto vetoaa kysymyksessä valtioon ja perustajiin. Aviisin useista lähteistä saamien tietojen mukaan säännöt on valmisteltu nimenomaan ministeriössä. Lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi OKM:stä kuitenkin kertoo, että säännöt on valmisteltu yhteistyössä perustajien kesken sekä hankkeen johtoryhmässä, jossa on myös yliopistojen edustus.

Nurmi myöntää, että ministeriössä ollaan tietoisia joistain lakiasiantuntijoiden lausunnoista, mutta toteaa, etteivät ne ole kaikilta osin yhteneväiset. Hän ei ota suoraan kantaa siihen, onko sääntöihin aikomusta tehdä muutoksia niiden perusteella.

 

 

Moni asia toden totta etenee Tampere 3:ssa. Kari Neilimo tuo esiin, että opetuksessa pyritään parhaillaan luomaan uusia opetus- ja koulutusohjelmaratkaisuja, joissa tulevat näkyviin terveys, yhteiskunta, johtaminen ja teknologia. Myös tutkimustoimintaa edistää oma ryhmänsä.

Vuosi 2017 on tuonut mukanaan tärkeitä henkilövalintoja. Projektijohtajaksi hankkeeseen on valittu filosofian tohtori, kauppatieteiden maisteri Marianne Kukko. Hän aloittaa työssään huhtikuun alussa.

Yksi TTY:n vaatimuksista viime vuoden lopulla oli silloisen hankeorganisaation lakkauttaminen. Suoraan Tampere 3:n alla työskenteli tuolloin kolme henkilöä, näkyvimpänä hankejohtaja Päivi Myllykangas. Neilimon mukaan Myllykankaan tehtävänkuva muuttuu ja hänen työnsä liittyy jatkossa yksityisen rahoituksen hankkimiseen.

Uusina rekrytointeina tila- ja kiinteistöpalveluihin, viestintäpalveluihin ja markkinointiin, tietohallintoon, henkilöstöasioihin ja talouspuolelle on nimetty projektipäälliköt

Tampereen yliopiston ja teknillisen yliopiston henkilökunnasta. Heidän on tarkoitus irtautua nykyisistä tehtävistään kevään aikana.
Tärkeitä henkilövalintoja tehdään myös, kun uudelle säätiölle valitaan hallitus.

 

Vaikka erimielisyyksiä ei haluta nimetä, rehtorit näkevät Tampere 3 -hankkeessa vielä haasteita – kukin hieman erilaisia. Laakso mainitsee suurimmaksi haasteeksi sen, että uuden yliopiston sisältötyö saadaan käyntiin siten, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisöt pääsevät siihen mukaan.

”Se tietysti edellyttää avointa tiedotusta ja yhteisen keskustelun käymistä.”

Lahtista huolestuttaa se, onko ihmisillä muiden töiden ohella riittävästi aikaa irrottautua tekemään Tampere 3:een liittyviä asioita.

”Meillä on kuitenkin tässä ohessa ihan normaalin korkeakoulutoiminnan pyörittäminen käsissä.”

Hannula taas mainitsee suurimmaksi haasteeksi tavoitteiden pitämisen riittävän korkealla hankkeessa, joka vaatii ”yksituumaisuutta ja kykyä katsoa riittävän kauas”.

”Emme saa tyytyä siihen, että uusi yliopistokonserni olisi vain osiensa summa.”

Aviisin saamien tietojen mukaan uusi yliopistosäätiö on määrä perustaa huhtikuun lopulla. Sitä ennen pitäisi ainakin keksiä uudelle yliopistolle nimi, joka alun perin piti julkistaa jo kesällä 2016.

Vielä viime vuoden lopulla säätiön perustamisasiakirjojen luonnoksissa nimenä esiintyi Uusi yliopisto -säätiö, joka viittasi TTY-säätiön hallituksen nimiehdotukseen Tampereen uusi yliopisto.

Helmikuussa päivätyissä luonnoksissa nimen kohdalla lukee X-säätiö.

 

TAMPERE 3 -AIKAJANA

2014
Vuorineuvos Stig Gustav­son kutsutaan keväällä pohtimaan tamperelaisten korkeakoulujen uudistumista.

Syksyllä TaY, TTY ja Tamk tiedottavat uuden korkeakoulun luomisesta Tampereelle.

 

2015
Toukokuussa TTY:n, TaY:n ja Tamkin hallitukset päättävät, että tavoitteena on yksi yliopisto Tampereelle.

Syyskuussa Päivi Myllykangas valitaan Tampere 3 -hankejohtajaksi.

 

2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asettaa työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän valmistelemaan säätiömuotoisen yliopistokonsernin perustamista. Vielä helmikuussa Tampereen yliopiston hallitus ottaa kantaa jul­kisoikeudellisen yliopiston puolesta. Maaliskuussa uuden yliopiston muodoksi päätetään säätiöyliopisto.

Marraskuussa TTY-säätiön hallitus ilmoittaa keskeyttäneensä Tampere 3 -korkeakoulufuusion valmistelun ja vaatii yhteistä näkemystä uuden yliopiston johtamisjärjestelmästä, lisärahoitusta ja uutta aikataulua.

TaY ja Tamk hyväksyvät yliopistosäätiön säännöt ilman muutoksia.

Joulukuussa TTY-säätiön hallitus ilmoittaa, että se haluaa jatkaa Tampere 3 -valmistelua. OKM myöntää hankkeelle 22 miljoonan euron ehdollisen rahoituksen.

 

2017
Kari Neilimo aloittaa Tampere 3:n uuden johtoryhmän puheenjohtajana tammikuussa. Uuden yliopiston aloitusta kaavaillaan vuoden 2019 alkuun.

Tampere 3:n projektijohtajaksi nimetään maaliskuussa Marianne Kukko. Myös muita henkilövalintoja julkistetaan.

Uusi yliopistosäätiö on määrä perustaa huhtikuussa.

Keskustele twitterissä:

Kommentoi

Kirjoita allaolevaan kenttään sana "yliopisto"