Onko Tampereen uusi yliopistosäätiö lainvastainen?
Tampereen yliopiston ja teknillisen yliopiston mahdollisesti yhdistävän säätiöyliopiston sääntöluonnoksen lailliset jännitteet ovat herättäneet keskustelua. Sääntöluonnosten laillisuus on jopa kokonaan kyseenalaistettu. Mistä laillisuuskeskustelussa on kyse?
Julkisoikeuden apulaisprofessori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta pitää Tampereelle suunnitellun säätiöyliopiston sääntöluonnosta ongelmallisena. Erityisesti säätiöyliopiston monijäsenisen hallintoelimen, konsistorin, kokoonpano ja yliopiston autonomian turvaaminen herättävät kysymyksiä.
”Tämä valittu malli on aika typerä. Se, että tarvitsee luoda tällainen kummallinen hallintohimmeli osoittaa, että tarkoituksena on hakea voimassaolevan yliopistolain mahdollistamia porsaanreikiä. Siihen en halua ottaa kantaa onko porsaanreikä löydetty niin taitavasti, että tämä [hallintomalli] on tulkittavissa lain mukaiseksi.”
Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopiston hallitus hyväksyivät uuden säätiöyliopiston sääntöluonnokset ja perustamisasiakirjat viime viikolla. Sääntöihin sitoutumista vaati toissa viikolla Tampereen teknillinen yliopisto TTY, joka ilmoitti keskeyttäneensä korkeakoulufuusion valmistelun. Jatkaminen edellyttää TTY:n hallituksen mukaan yliopistoilta yhteistä näkemystä uuden yliopiston johtamisjärjestelmästä ja marraskuun alussa esitettyjen säätiön sääntöjen hyväksymistä.
Tampereen yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet Anne Soinsaari ja Eetu Kreivi ovat jättäneet sääntöjen hyväksymiseen eriävän mielipiteen ja vaativat asian palauttamista valmisteluun. He esittävät muun muassa, että säätiön sääntöluonnos on lain ja sen hengen vastainen, sillä ”se ei nykymallissaan turvaa yliopistolle sille kuuluvaa autonomiaa tai yliopistodemokratiaa”. Perusteissa viitataan samoihin yliopiston hallintomallin asioihin, joista on käyty julkista keskustelua jo aiemmin. Näitä seikkoja on esimerkiksi rehtorin toimiminen yliopiston lakisääteisen monijäsenisen hallintoelimen, konsistorin, puheenjohtajana. Ristiriitaisuuksia on kritisoitu myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn blogissa.
Rautiainen on ollut virkamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja perustuslakiasiantuntijana liittyen yliopistojen säästöihin. Hän allekirjoittaa opiskelijoiden esille nostamat ristiriidat.
”Sääntöluonnos on lain hengen vastainen aivan kiistatta. Samantyyppisiä ongelmiahan me näemme esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston mallissa.”
Samankaltaisilla ongelmilla Rautiainen viittaa sääntöjen ristiriitoihin yliopistolain kirjauksien kanssa yliopistojen autonomiasta sekä tieteen ja ylimmän opetuksen vapaudesta. TTY on säätiöyliopisto, jonka toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopiston yhteinen monijäseninen konsistori. Tampereen yliopisto taas on julkisoikeudellinen yliopisto, jonka päättäviä elimiä ovat lain mukaan hallitus, rehtori ja yliopistokollegio. Hallitus muodostuu professori-, henkilökunta- ja opiskelijaedustajista. Säätiömuotoisessa yliopistossa tätä kolmikantaedustusta ei vaadita.
”Ei tämä [sääntöluonnosten] malli tuo yliopistolain tavoitteita paremmin esille, ainakaan verrattuna Tampereen yliopiston nykyiseen toimintamalliin”, Rautiainen jatkaa.
Myös hallituksen nimityskomitean ulkopuolisten tahojen enemmistön Rautiainen näkee olevan erittäin vahvasti ristiriidassa lain kanssa.
”Sanoisin sen olevan jopa aivan suoraan sen vastainen. En tämäkään kohdalla halua ottaa kantaa siihen rikkooko se sitä pykälää siinä määrin, ettei näin voisi olla.”
”Rautiainen näkee TTY:n nykyisen käytännön vahvasti jännitteisenä yliopistolain säännösten kanssa, mikä on lisännyt tarvetta ”hallintohimmelin” synnyttämiselle.”
Paitsi, että rehtorin rooli konsistorin puheenjohtajana on hyvän hallinnon ja vallanjaon kannalta ongelmallinen, on se Rautiaisen näkemyksen mukaan myös yritys kiertää yliopistolain kirjauksia. Rautiaisen mukaan konsistorin kaltaisella ”hallintohimmelillä” on pyritty toteuttamaan sellainen järjestely, jota lainsäätäjä ei ole varsinaisesti tarkoittanut.
TTY:llä konsistorin puheenjohtajana toimii yliopiston rehtori. Rautiainen näkee TTY:n nykyisen käytännön vahvasti jännitteisenä yliopistolain säännösten kanssa, mikä on lisännyt tarvetta ”hallintohimmelin” synnyttämiselle.
”Onko TTY:n nykyinen malli sitten yliopistolain vastainen? Tämähän kysymys meille aidosti tässä tulee esiin. Nähdäkseni kysymystä tulisi oikeudellisesti vakavasti pohtia. Kun tällainen vahvasti jännittynyt tilanne on vakiintunut toisen säätiöyliopiston [TTY] kohdalla selkeäksi oikeustilaksi, se vaikeuttaa koko asian arviointia.”
Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso kertoo Aviisin haastattelussa, että uuden yliopistosäätiön säännöt hyväksyttiin Tampereen yliopiston hallituksessa ilman, että niihin olisi tehty isoja muutoksia. Hän toteaa kuitenkin, että erillisen toimielimen, konsistorin, puheenjohtaja tulee olemaan rehtorin asemesta provosti. Provostin tehtävä vastaa Tampereen yliopistossa ensimmäistä vararehtoria. Korkeakoulujen rehtorit ja puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet 10. marraskuuta muistion, jossa sovitaan hallitusten puheenjohtajien ja rehtoreiden yhteiseksi kannaksi, että provosti toimii konsistorin puheenjohtajana. Provostin valinnassa taas kuullaan konsistoria. Kirjausten on muistion perusteella määrä tulla uuden yliopiston johtosääntöön.
Sääntöjen mahdollisiin muutoksiin Rautiainen ei halua tällä hetkellä ottaa kantaa.
”Edellisistä kommenteistani voi tietyt johtopäätökset vetää.”
Miksi sääntöluonnoksista olisi sitten alun alkaen tehty ristiriitaiset yliopistolain kanssa? Rautiainenkin kummastelee tilannetta.
”Tampere 3 -uudistuksen yhteydessä joudutaan tavalla tai toisella avaamaan yliopistolaki. En pidä tätä mitenkään isona kysymyksenä. On kai selvää, että poliittinen tahto avata lakia tarvittaessa on olemassa.”
”Tampere 3 -uudistuksen yhteydessä joudutaan tavalla tai toisella avaamaan yliopistolaki.”
Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen totesi Aviisille lokakuussa, että Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin ja Tampereen yliopistojen yhdistämiseen vaadittavat lakimuutokset voidaan ”ilman muuta” viedä tarvittaessa läpi jo ensi keväänä. Miksi säännöistä käydään niin kovaa vääntöä, jos mahdollisuus muuttaa lakia yksiselitteisemmäksi on olemassa?
Rautiainen kiinnittäisikin huomion sääntöluonnosten taustalla vaikuttaviin voimiin.
”Meillä ei nähdäkseni ole valtiosääntöisiä esteitä muuttaa lakia siihen suuntaan, että nämä jännitteet purkautuisivat. Mitkä siis ovat ne intressit, jotka ovat vaakakupissa?”
Rautiainen uumoilee, että sääntöasialla saatetaan pelata jonkinlaista poliittista peliä.
”Olkoon lopputulos mikä tahansa, toivon että ne, jotka pelaavat, osaavat pelata niin korkeilla panoksilla, jotka he ovat pöytään lyöneet.”
Miksi konsistoria kutsutaan hallintohimmeliksi? Se ei kirjoituksesta selviä.
Lisäksi Rautiainen viittaa johonkin mystisiin edellisiin puheenvuoroihinsa?
Yliopistolaki totta kai olisi täytynyt avata, koska siellä yliopistot mainktaan nimillä, mutta muuhun ei ole minusta perusteita – senkään jälkeen kun luin tämän kummallisen vihjailevan kirjoituksen.
Miksi TaY haluaa edetä hankkeessa, jonka se arvioi olevan lainvastainen?
Nyt kannattaisi päättää jo puolueettoman ja ulkopuolisen arviointiryhmän asettamisesta siten, että arviointiryhmä tekisi selvityksen uudistuksella aikaansaaduista hyödyistä ja haitoista. Tutkimukseen ja kokemuksiin perustuva ennakkokäsitys on, ettei uudistuksilla saada aikaan juuri mitään merkittävää, sillä nykyiset korkeakouluyksiköt jäävät entiselleen ja toimivat entisellä tavalla. Tällaisessa arviointiryhmässä tulisi olla muiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja mahdollisesti tutkimuslaitosten kokeneita johtamiseen ja hallintoon perehtyneitä asiantuntijoita. Tällainen puolueeton tutkimus saattaisi hyvinkin viitoittaa koulutuspolitiikkaa nykyistä terveempään suuntaan.
Nykyinen TTY on kaukana demokraattisesta yliopistosta.
…miksi yliopiston tulisi olla demokraattinen?…
Julkaistaanko täällä vain naapurin johtoon kohdistuva kritiikki, vai myös omaan? Eli mikä on sananvapauden aste?
Miksi yliopiston hallitus on ollut valmis allekirjoittamaan uuden säätiön perustamisasiakirjat ehdoitta, jos taustalla edelleen käydään tämänkaltaista keskustelua? On linjakasta johtajuutta valita linja ja pysyä siinä. Ei niin että ensin päätetään ja sitten arvostellaan. Vai onko se sitä ”sivistyneisyyttä”?
Aika epämääräistä käsitellä asioita ”hengessä”. Näkökulmia on varmasti monia. Koko keskustelussa – jopa Aamulehden sivuilla on unohdettu laki jopa kirjaimellisesti. Säätiömallin hallitusta pidetään ”ulkopuolisena”. Sanoisin että kovin ”maahanmuuttovastaista” yhtä keskeistä yliopistoyhteisön tahoa kohtaan? Kukaan muu ei säätiössä lain kirjaimen mukaan aja vain säätiön ja yliopiston etua kuin ko. hallituksen jäsenet. He vastaavat henkilökohtaisella omaisuudellaan oikeista päätöksistä. Eivät aja kenenkään sisäisen ryhmän omaa etua tai päätä omista rahoituksistaan tai muista eduistaan. Olisiko säätiön hallitus kuitenkin koko himmelikeskustelussa aidosti ainoa neutraali taho, jolla on vain säätiön ja yliopisto etu ajettavanaan lain kirjaimen – ja hengen mukaisesti?
Opiskelija- ja muu laaja-alainen edustus pitää saada hallitukseen tasapainottamaan tulevaa säätiötä. Muuten yliopiston kehityksessä mennään eteenpäin teollisuuden, teknologiasäätiön ja OPM:n ehdoin
Nykyinen TTY on kaukana demokraattisesta yliopistosta. Entinen rehtori oli hyvä-veli-vapaamuurari, nykyinen hallintojohtaja on taustaltaan vankilalakimies ja nykyinen rehtori on vahvasti armeijakytköstaustainen toiminanjohtaja, joka puhuu kauniisti ja myötätuntoisesti, mutta käytännön toimet eivät ole linjassa puheiden kanssa. TTY:n hallituksessa on Korkmanin tyyppisiä edustajia, joiden mielestä pitkäaikaistyöttömät ovat yhteiskunnan syöpä
Tarkennan:
miksei TaYn hallitus nostanut oheisia asioita esille käsitellessään tätä asiaa hallituksessaan? Eli miksi sääntöjä, joita tässä kritisoidaan lainvastaiseksi, ollaan kuitenkin viemässä eteenpäin uuden yliopiston perustamisen osana?
Toisaalta TaY viestii, että valitussa mallissa on suuria haasteita ja toisaalta hallitus on (opiskelijoiden vastalauseesta huolimatta) täysin ilman ehtoja valmis laittamaan nimet paperiin.
Tätä eroa en ymmärrä.
Noora Markkulalle: Ei säätiömallia koeta ongelmalliseksi! Konsistorin puheenjohta on tärkeä kysymys. 10.11. kirjattiin yhteinen näkemys, että konsistoria johtaa provosti. Muistion allekirjoittivat kaikki rehtorit ja hallitusten puheenjohtajat, myös TTY:n hallituksen puheenjohtaja ja rehtori. Johtosääntö menee säätiön sääntöjen yli ja provostin tehtävä tulee siis johtosääntöön. Samalla sovittiin että säädekirja esitetään hyväksyttäväksi kaikkien korkeakoulujen hallituksille. Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun hallitukset ovat säädekirjan ja säännöt käsitelleet ja tehneet myönteisen päätöksen.
Aina löytää jonkun dosentin/asiantuntijan, joka tukee omia mielipiteitä. Eduskunnan oikeusasiamies on kuitenkin lausunnossaan todennut TTY:n mallin lain mukaiseksi. Olisi hyvä pitää mielipiteet ja faktat erillään.
Miksi TaYn hallitus lupasi ehdoitta allekirjoittaa uuden säätiön perustamisdokumentit, jos samaan aikaan uuden säätiön malli koetaan näin ongelmalliseksi?