Kultarohmut ja kisaturistit
Mitä yhteistä on olympiaurheilijalla ja hiukkasfyysikolla? Valtavaa ennakkohehkutusta seuraa usein suuri pettymys, ja alan lehdistä saa viikkotolkulla lukea viisastelevia kolumneja siitä, kuinka ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa.
Sitä oli ennustettu jo 1960-luvulta, sille oli paikka valmiina ja lopulta, vuonna 2012, den glider in!
Vertaus tulee mieleen, kun seuraa hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:a, jossa tutkijat metsästävät uusia hiukkasia, jotka laajentaisivat fysiikan käsitystä neljän tunnetun perusvuorovaikutuksen ulkopuolelle. Nämä ovat painovoima, sähkömagnetismi ja heikko sekä vahva vuorovaikutus.
Higgsin bosonin löytyminen oli suuri juttu, mutta lopulta se vain täydensi viimeisen mysteerin tässä standardimallissa. Sitä oli ennustettu jo 1960-luvulta, sille oli paikka valmiina ja lopulta, vuonna 2012, den glider in!
Bosonilöytö ei kuitenkaan valottanut, miten esimerkiksi avaruuden pimeä aine voisi toimia. Urheilutermein tuli siis maailmanennätys, mutta ei universuminennätystä.
Nyt etsitään ”viidettä luonnonvoimaa”, joka toisi ymmärrykseen jotain aivan uutta. Pienintäkin poikkeamaa hiukkaskiihdyttimen datakäppyröissä hehkutetaan. Joulukuusta lähtien tiedelehdissä rummutettiin, kuinka uusi, Higgsiä raskaampi hiukkanen on ehkä löytynyt. New Scientist otsikoi maaliskuussa, kuinka löytö on ”isompi kuin Higgs ja isompi kuin gravitaatioaallot”!
Mutta ei. Se olikin vain haamu tilastoissa, selvisi elokuun alussa. Samainen lehti kuvasi tutkijoiden pettymystä ja piikitteli, kuinka ei kannattaisi laskea löytämiään neuloja, ennen kuin on tutkinut koko heinäsuovan. Kuulostaa ihan urheilujournalismilta.
Paineet ovat kovat, sillä hiukkaslöydöstä voi hyvin odottaa mitaleista kirkkainta, Nobelia.
Paineet ovat kovat, sillä hiukkaslöydöstä voi hyvin odottaa mitaleista kirkkainta, Nobelia. Siksi tästäkin mysteerihiukkasesta urakoitiin 500 artikkelia ennen kuin löytö oli edes varmistettu. Media seurasi raflaavilla otsikoilla. Kun edellinen toivo lässähti, on aina seuraava. Nyt amerikkalainen tutkimusryhmä hehkuttaa seuraavaa hiukkasta, niin sanottua x-bosonia.
Tässäkään lajissa ei vain voi tietää, tuleeko sieltä lopulta mitali vai pannukakku.