Gammasäteilytetty greippi kelpaa vaikka luomuksi, mutta muuta geenimuokkausta saa suorittaa ainoastaan tiiliskivellä tumput kädessä
HEINÄKUUN LOPULLA EU-tuomioistuin ”löi tiedettä lapiolla naamaan”, kuten biotekniikan tohtori Lauri Reuter muotoili asian Twitterissä.
Tänään EU:n tuomioistuin löi tiedettä lapiolla naamaan ja linjasi uuden teknologian olevan vaarallista ja vanhan turvallista. Poliittinen päätös vastoin parempaa tietoa. Eurooppalainen kasvinjalostus on nyt todella omituisessa montussa. #GMO #Biotekniikka https://t.co/YZLRrJubwR
— Lauri Reuter (@LauriReuter) 25. heinäkuuta 2018
Luxemburgissa siis päätettiin, että uusimmat ja tarkimmat geenien muokkaustekniikat alistetaan yhtä raskaan sääntelyn alle kuin kaikki suunnilleen talvisodan jälkeen kehitetyt ja tutkitut keinot kasvien geenien parantelemiseksi. Euroopan gm-lainsäädäntö ei perustu tieteeseen, vaan tehokkaasti lobattuihin pelkoihin. Valvonnassa ei piitata siitä, onko lopputuote turvallinen. EU katsoo vain, millä keinolla se on saatu aikaan.
Esimerkiksi ikiaikaisella risteytyksellä luodut lajikkeet ovat sääntelystä vapaita mahdollisista haitoistaan huolimatta. Jyrän alle jäävät uudet tekniikat, joissa voidaan suoraan editoida tiettyä geeniä niin, että saadaan pelkät hyödyt.
KÄYTÄNNÖSSÄ KASVIEN jalostaminen Euroopassa on ok, kunhan se tehdään mahdollisimman vaikeasti. Vähän kuin kirurgille kerrottaisiin, että aivoja saa leikata vain käsiporalla ja sormilla, koska niin on aina tehty. Tarkempien instrumenttien käyttö olisi poliittisista syistä kielletty.
Joskus kasvien siemeniä säteilytettiin, mikä aiheuttaa sattumanvaraisia mutaatioita. Menetelmä on turvallinen, mutta kankea.
Olet varmaan joskus syönyt verigreippiä. Verigreipit luotiin 1920-luvulla ampumalla greipin siemeniä röntgensäteillä, kunnes saatiin lajikkeita, joiden liha oli kauniin punaista. Uudempi Rio Red -lajike on luotu neutronipommituksella.
Näitä röntgengreippejä saa myydä vaikka luomuna, eikä paatuneinkaan gm-vastustaja taida panna hanttiin. Niitä ei säännellä, koska tekniikka on niin vanhaa.
Päätöksen myötä kenenkään ruoasta ei tule yhtään turvallisempaa. Uusien ja parempien kasvilajikkeiden kehittämisestä tulee vain entistä vaikeampaa. Niitä tarvittaisiin kipeästi ruokkimaan maapalloa, jonka väestö paisuu vuosisadan loppuun mennessä 11 miljardiin ihmiseen.
Pidemmin asiasta ja tiedeyhteisön reaktioista päätökseen voi lukea esimerkiksi täältä, täältä ja täältä.