Miltä Tampere 3 näyttää valtakunnallisesti? Lue tästä järjestövaikuttajien kommentit
Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallitukset ovat päättäneet jatkaa Tampere 3 -hanketta. Tavoitteena on rakentaa yksi yliopisto Tampereelle. Aviisi kysyi, miltä hanke valtakunnan vinkkelistä vaikuttaa niin opiskelijan, työntekijän kuin yliopistojenkin näkökulmasta.
Pyysimme kommentteja myös opetus- ja kulttuuriministeriöstä, mutta korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ylijohtaja Tapio Kosunen kieltäytyi vastaamasta muihin ajankohtaisiin kiireisiin vedoten.
Näitä kysyimme:
1. Minkälaisena Tampereen hanke näyttäytyy järjestöstänne käsin?
2. Minkälaisia hyötyjä näet hankkeessa?
3. Minkälaisia haittoja näet hankkeessa?
4. Tavoitteena on yksi yliopisto, jonka aloitusvuodeksi ilmoitetaan aikaisintaan 2019. Onko aikataulu mielestäsi realistinen?
Jari Järvenpää, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
1. ”Tampere 3 näyttäytyy positiivisena, sillä SYL on jo vuosikausia edistänyt korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä siten, että etusijalla ovat laadukas opetus ja vaikuttava tutkimus. Hallintomalli ei sinänsä ole tärkein asia. Meille on tärkeää, että korkeakoulussa säilyvät demokraattinen päätöksenteko ja kolmikantainen hallinto. Myös maksuttoman koulutuksen edistäminen ja opiskelijaterveydenhuollon säilyttäminen ovat asioita, joita SYL edistää.”
2. ”Suurin hyöty tässä hankkeessa on se, että opiskelijan näkökulmasta siirtymät eri korkeakoulujen välillä helpottuvat. Ilmeinen hyöty on, että se pooli, josta opiskelijat voivat valita kursseja, kasvaa merkittävästi. Myös korkeakoulujen rahoitus voi parantua.”
3. ”Haittana näen sen, että päätöksenteko voi etääntyä kauas niistä, joita se koskee. Silloin mennään kohti yritysmäistä konsernijohtoa. Tällä hetkellä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja säätelevät omat lakinsa. Rakenteet, jotka tarjoavat erilliset linjat tutkimukselliseen ja ammatilliseen opintosuuntaan sekä ylimpään tutkimukseen, pitäisi säilyttää. Tutkinnoissa on nyt selkeät profiilit, ja riskinä on, että ne purkamalla syntyy hahmottomia tutkintoja.”
4. ”Aikataulu nojaa vahvaan optimismiin. Onko realistista, että Suomen korkeakouluja koskevat lakimuutokset tehdään Tampereen ehdoilla? Realismia on yhteistyön tiivistäminen, mutta on yltiöpositiivista ajatella, että lakimuutokset toteutuisivat tällä aikataululla. Suomen korkeakoulukenttää ei johdeta Tampereelta käsin. Projektin rahoitus on myöskin ongelma, sillä hallitusohjelma ei lupaa hyvää korkeakoulutuksen rahoille. Mitään lisärahaa ei ole luvassa.”
Kalervo Väänänen, puheenjohtaja, Suomen yliopistot Unifi ry
1. ”Hanke näyttäytyy mielenkiintoisena. Tätä seurataan ympäri Suomea, ja odotukset ovat positiivisia.”
2. ”Uskon, että TTY:n ja Tampereen yliopiston tiiviimpi liittouma tuo lisäarvoa koko Tampereen yliopistoyhteisölle. Se on omalla tavallaan myös aika helppo verrattuna ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhdistymiseen. Menee varmaankin vielä pohdinta-aikaa, millä mallilla toimintoja yhdistetään ja miten pitkälle integraatio voi edetä. Voisin kuvitella, että parhaimmillaan tiedon ja taidon liittouma on koko alueelle ja kansallisestikin myönteinen asia.”
3. ”En osaa ottaa kantaa siihen, minkälaisia ratkaisumallit yliopiston ja ammattikorkeakoulun toimintamallien suhteen ovat. Yhdistyminen on kertoimeltaan vaikeampi toteuttaa kuin se, että tulisi liittoumaratkaisu – joka sekin voisi olla jo merkittävä askel eteenpäin. Tässä tullaan pohdintaan duaalimallista [yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisista koulutuspoluista] luopumisesta.”
4. ”2019 voi olla realistinen. Kysymys siitä, että miten syvän integraation nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa. TTY:n ja Tampereen yliopiston osalta se on hyvinkin selkeä. Ammattikorkeakoulun kohdalla täytyy selkeyttää se, miten syvään integraatioon nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet. Jos tullaan siihen, että lainsäädäntöä on pakko muuttaa, voi syntyä aikatauluongelma.”
Satu Henttonen, puheenjohtaja, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry
1. ”Meillä on hyvin vähän tietoa – lähinnä se, mitä julkisuuteen on tuotu. Emme vastusta kehittämistoimia, mutta toivoisimme pääsevämme mukaan suunnittelutoimintaan. Jos halutaan johtaa muutosta ja tehdä se hallitusti, henkilöstö on kytkettävä mukaan ja henkilöstövaikutukset on arvioitava. Esimerkiksi työehtosopimusten yhdistäminen ja palkkojen harmonisointi on pitkä prosessi, joka kannattaisi aloittaa henkilöstöpoliittisia linjauksia miettimällä. Uusi yliopisto-organisaatio on toinen työehtosopimusosapuoli, ja toinen sopijaosapuoli edustaa henkilöstöä. Ammattiyhdistysliikettä syytetään usein muutosvastarinnasta ja saavutettujen etujen puolustamisesta. Järjestöiltä ei ole kysytty mitään, joten emme ole osapuoli hankkeessa toistaiseksi.”
2. ”Hyötyjä on tässä vaiheessa hirveän vaikea arvioida – ajatellen, että korkeakoulujen yhteistyö ja mahdollinen yhdistyminen suunniteltaisiin sisällöt edellä. Katsottaisiin, mitä koulutetaan, minkä verran ja minkälaisia rakenteita tarvitaan. Sen perusteella on vasta laskettavissa kustannus- ja muut hyödyt. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on väistämätöntä ikäluokkien pienentyessä. Tuskin tänne tulvimalla tulee ulkomaisia opiskelijoita – lukukausimaksujen kanssa tai ilman niitä. Maan korkein opetus- ja tutkimustoiminta on jo lähtökohtaisestikin toimintaa, jota pitää kehittää.”
3. ”Tähän saakka korkeakoulujen ja yliopistojen rakenteelliset kehittämistoimet ovat olleet sellaisia, että ensin on pistetty yt-neuvottelut pystyyn ja vähennetty henkilöstöä. Sitten on vasta katsottu, että kukahan ne hommat tekee. Suurin uhka kohdistuu mielestäni opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Jos muuta henkilöstöä vähennetään, heille tulee entistä enemmän hallinto- ja toimistotehtäviä, jotka eivät ole heidän ydinosaamistaan. On erittäin tärkeää ymmärtää kaikkien ammattiryhmien tarpeellisuus ja panos siihen toimintaan.”
4. ”Aikataulu on hyvin tiukka ja riippuu varmasti myös siitä, tuleeko tämä hanke saamaan resursseja. Yksi uhkatekijä on, että jos vain pitää tiukasti kiinni aikataulusta ja aika loppuu kesken, liikkeelle lähdetään keskeneräisellä organisaatiolla.”
Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava
1. ”Mielestämme duaalimallia pitää jatkaa. Laajaa yhteistyötä voi olla: kiinteistöt, infra ja tukipalvelut ja niin edelleen, mutta samalla on oltava kaksi erillistä korkeakoulua ja tutkintojärjestelmää. Ympäri Suomen ei voi olla erilaisia rakenteita vaan yksi korkeakoululaitos. Keskustelu täytyisi käydä valtakunnallisesti ja tehdä valtakunnalliset rakenteet uudelleen alusta alkaen, mutta sellaiseen ei mielestämme ole tarvetta. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistoprofiilit ovat nyt hyviä.”
2. ”On positiivista, jos resursseja käytetään järkevästi ja tehdään läheisempää yhteistyötä. Mekin haluamme, että korkeakoulujen välillä pystytään liikkumaan joustavammin. Mutta ei niin, että sotketaan tutkintoja. Ne täytyy pitää erillään. Haluamme satsata laatuun, mutta erillisissä korkeakouluissa. On raikasta, että korkeakoulupoliittista keskustelua käydään. Uskon, että Tampere 3:sta tulee jotakin positiivista ulos. Tutkintojärjestelmiä ei kuitenkaan kannata romuttaa.”
3. ”Tampereen mallissa ammattikorkeakoulut pyyhkäistään täysin pois kartalta. En usko, että se on Suomen etu tai koulutettujen etu. Täytyy tietää, mitä eri tutkinnot, koulutustaustat ja -järjestelmät ovat. Niitä ei kannata hämmentää. Nykyinen ammattikorkeakoulujärjestelmä on toiminut hyvin. Koulutusmääriä voi kritisoida, mutta uskon, että ammattikorkeakouluissakin tapahtuu tiivistymistä.”
4. ”Tämä riippuu maan hallituksesta, sillä tämä vaatii lakimuutoksia. Voi olla, että joihinkin kokeiluihin mennään, jolloin on erilaisia tutkintojärjestelmiä. Mutta jos tarkoitus olisi startata 2019, sehän on tämän vaalikauden lopussa, varmaankin siihen mennessä käydään tämä keskustelu koulutusjärjestelmästä.”